Maitomaalta raakamaitoa jätevesiviemäriin

Osuuskunta Maitomaalta pääsi raakamaitoa viemäriin 4.3.-10.3. välisenä aikana yhteensä n. 132 tonnia. Raakamaitoa pääsi viemäriin viitenä eri ajankohtana maidon vastaanottosäiliössä olleiden teknisten ongelmien vuoksi. Maitomaalla tilanne havaittiin 10.3., jonka jälkeen ongelmatilanne ilmoitettiin jätevedenpuhdistamolle ja teknistä vikaa lähdettiin selvittämään.

”Vastaanottosäiliön pinnankorkeutta mittaava anturi on näyttänyt väärää pinnankorkeutta ja varajärjestelmänä ollut ylärajapiikin liittimet olivat hapettuneet. Tästä seurasi, että automaatiojärjestelmään ei tullut oikeaa tietoa pinnankorkeudesta ja mahdollisti vastaanottosäiliön tyhjentymisen ylivuotoputkea pitkin suoraan viemäriin.” kertoo Osuuskunta Maitomaan Mika Pitkänen.

”Tilanne korjattiin pikimmiten heti vian havaitsemisen jälkeen. Olemme kiinnittäneet aiempaa tarkempaa huomiota automaatio- ja kunnossapitojärjestelmien kunnossapitoon, jotta jatkossa vastaavanlaisilta ongelmilta vältyttäisiin. Tilasimme myös COD –mittauksen lähtevän jäteveden poikkeustilanteiden havaitsemiseksi.” jatkaa Pitkänen.

Vaikutukset jätevedenpuhdistamon toimintaan

Jätevedenpuhdistamolla ensimmäinen havainto häiriöpäästöstä tehtiin 6.3. Häiriötilanne ilmeni puhdistamon ilmastusaltaiden happipitoisuuksien pudotuksena.

”Ilmastusaltaissa jätevesikuormaa syövät mikrobit tarvitsevat happea, jotta niiden toiminta säilyy tehokkaana.” selventää Suonenjoen Veden Antti Väätäinen.

Tilanteen huomattua puhdistamolta otettiin yhteys Maitomaahan mahdollisen häiriöpäästön selvittämiseksi. Maitomaalta saatiin tieto, jonka mukaan normaalista poikkeavaa jätevettä ei ollut päässyt viemäriin. 10.3. Maitomaalta ilmoitettiin jätevedenpuhdistamolle raakamaitopäästöstä, jonka jälkeen puhdistamolla teollisuuden jätevedet ohjattiin ulkoaltaaseen.

”Osuuskunta Maitomaan ja Valion hillotehtaan jätevedet tulevat erillistä siirtoviemäriä pitkin jätevedenpuhdistamolle. Nämä jätevedet ovat tyypillisesti vaalean harmaita ja usein poikkeukselliset päästöt eivät juurikaan muuta jätevedenlaatua siten, että päästön pystyisi omin silmin havaitsemaan. Teollisuuden tuotannon vaihtelu aiheuttaa vaihtelua myös jätevedenlaadussa, joten selvän häiriöpäästön huomaaminen on vaikeaa.” kertoo Suonenjoen Veden Antti Väätäinen.

”Karsikonmäen jätevedenpuhdistamon suunnittelussa panostettiin toimintavarmuuteen. Yksi ratkaisu häiriötilanteisiin oli ulos rakennettu varoallas, johon mahtuu noin vuorokauden jätevesimäärä sekä sisälle teollisuuden jätevesille rakennettu oma varoallas poikkeustilanteita varten. Raakamaitoa tuli puhdistamolle viidessä erässä, joten sen havaitseminen oli vaikeaa, koska se sekoittuu muiden teollisuusjätevesien sekaan. Tästä syystä varoaltaiden koko kapasiteettia ei päästy hyödyntämään. Jos olisimme saaneet tiedon nopeammin automaation tai Maitomaan kautta olisi varoaltaita pystytty hyödyntämään tehokkaammin. Tutkimme minkälaisilla toimenpiteillä saisimme luotettavan mittauksen häiriöpäästöjen kiinnisaamiseksi.” selvittää Väätäinen. ”Hyvä yhteistoiminta Osuuskunta Maitomaan ja Valion hillotehtaan kanssa auttaa tuomaan esille mahdollisia ongelmakohteita teollisuuden jätevesiin liittyvissä asioissa.” lopettaa Väätäinen.

Raakamaitopäästön vaikutukset Iisveteen

Puhdistamon häiriötilanteesta ilmoitettiin 7.3. ELY-keskukseen puhdistamon ja Osuuskunta Maitomaan toimintaa valvovalle viranomaiselle. ELY-keskuksen kanssa sovittiin, että otamme ylimääräisiä kuormitusnäytteitä lähtevästä jätevedestä kolmena eri näytepäivänä sekä vesistönäytteet purkuputken pään läheisimmistä näytteenottopisteistä raakamaitopäästön vaikutusten selvittämiseksi.

Jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden ylimääräisistä kuormitusnäytteistä käy ilmi, että puhdistamo ei ole toiminut ympäristöluvan mukaisesti 6.-7.3., ja 11.-13.3. otettujen näytteiden välisenä aikana. Osa lupaehtojen raja-arvoista on ylitetty moninkertaisesti. 21.-22.3. otetuissa kuormitusnäytteissä puhdistamon toiminta oli palautunut ennalleen ja täytti kaikki ympäristöluvassa määritetyt lupaehdot.

Iisvedestä otettiin ylimääräiset vesistötarkkailunäytteet 14.3. Otettuja näytteitä verrattiin 2.3. tehdyn vesistötarkkailun tuloksiin, jotka olivat samankaltaiset kuin aikaisemmat vesistötarkkailun tulokset. Ylimääräisessä vesistötarkkailussa yhden näytteenottopisteen happipitoisuus oli heikentynyt sekä kokonaistypen pitoisuus oli hieman noussut, nämä muutokset saattavat viitata maitopäästön vaikutukseen. Muuten veden laadussa ei ollut havaittavissa oleellisia muutoksia 2.3 otettuihin näytteisiin nähden.

Lisätietoa Suonenjoen jätevedenpuhdistamon toiminnasta antaa Antti Väätäinen p. 040 7369793, Osuuskunta Maitomaalta Mikko Sairanen p. 050 3509669 ja ELY-keskukselta Olli Hirsimäki p. 0295 016 554.